Kapakasta toiseen tuttavasta tuttavaan
sukkuloin ja kartan kantapöytää
Valomerkin ohi ankarasti bailataan
Itseänsä etsii mies ja löytää

Peilissä on silmät jostain syystä vettyneet
minua ne kyttää kukaties
Unelmat on toteuttajan yli kävelleet
sielu toistaa, on se sentään mies
On se sentään mies

Näin kuiskaan hiljaa todeten
on se sentään mies
Ja sinä myöskin tiedät sen
oot sentään mies

Tänä yönä kavereiden ovikellot soi
henki kaltereitaan vasten töytää
Hiekkalaatikossa pikkupoika piehtaroi
itseänsä etsii mies ja löytää

Anteeksi ei pyydä
silti anteeksi hän saa
itseltään ja muiltakin kenties

Unohtaa ja muistaa
muistelee ja unohtaa
Huomenissa on se sentään mies
on sentään mies

Näin kuiskaan hiljaa todeten
oot sentään mies
Kai sinä myöskin muistat sen
oot sentään mies