Mulla on sut,
mutta silti olen yksin.
Mä olen sitä silloinkin,
kun sä tuut mun luo.
Mä voin kertoo itsestäni kaiken,
mutta silti, sä et tiedä mitään.

Mä voin kertoo sulle minkälainen
lapsuus mulla oli,
ja mitä mustetahrat paperilla tuo mieleen.
Sä voit käsistäni lukea ja
käsialanäytteitäni analysoida,
muttet tiedä mitään.

Sä et tiedä mitään.
Sä et tiedä mitään.

Sä katsot mua silmiin,
muttet niitten taakse nää.
Mä olen siellä toinen mies,
kuin sä luulit.
Depressiivi, narsismi ja jakomielitauti,
mulla on ne kaikki jos sä tahdot niin.

Sä voit opetella ulkoa mun päiväkirjoja,
ja kuvitella, että olen herkkä runopoika.
Sä voit kertoo kavereilles,
että olen sellainen,
että soitan kitaraa, vaikka oikeasti en.

Sä et tiedä mitään.
Sä et tiedä mitään.
Sä et tiedä mitään.
Sä et tiedä mitään.

Hei! Hei! Hei! Hei!

Sä et tiedä mitään.
Sä et tiedä mitään.
Sä et tiedä mitään.
Sä et tiedä mitään.